Talvenkestävät Hibiscus perennat

Talvenkestävät Hibiscus perennat ovat loppukesän näyttävimpiä kukkijoita, kukat ovat usein kooltaan kaksinkertaisia meillä paremmin tunnettuihin trooppisiin Hibiscus pensaisiin verrattuina. Lehdistö on lisäksi usein näyttävän ruskeanpunainen.

Pakkasenkestäviä hibiskusperennoita on ollut saavavilla jo vuosikymmenien ajan Pohjois-Amerikassa, joissa useimmat lajikkeet luotiin risteyttämällä Hibiscus moscheutos, eli jokihibiskus vähemmän kestävien lajien kanssa.
Euroopastakin löytyy toki jo mukavasti kestäviä lajikkeita, kunhan näitä tietää etsiä.
Tilasin omat kasvini Havlisin taimistosta, heidän hibiskuksensa ovat menestyneet hyvin, Magnolioille suosittelisin Lunaplantia.

Omassa puutarhassani Hibiscuksia on ollut vasta kolmen kesän verran, mutta komeasti hibiskukset ovat kukkineet joka vuosi.
Hibiscus perennat lienee parasta istuttaa keväällä, jotta nämä ehtivät kukkia ja vahvistua ennen talventuloa.
Kasvupaikan tulisi olla täällä mahdollisimman aurinkoinen, omat kasvini ovat viihtyneet paahteisella eteläseinustalla. Maaperä ei saa kuitenkaan päästä kuivumaan, risteymät viihtyvät kosteutta pidättävässä maassa, katteen käyttö ja kastelu varsinkin alkukesän kuivuusjaksoina on suositeltavaa.
Yksi alkuperäisistä vanhemmista, Hibiscus moscheutos viihtyy märässäkin maassa, josta hybridienkin janoisuus lienee saanut alkunsa. Hibiscukset viihtyvät tavallisessa hyvässä puutarhamaassa, kunhan tämä ei siis pääse kuivumaan.

Hibiskus perennat heräävät myöhään keväällä, mutta kasvavat hyvää vauhtia, kasvit kannattaa lannoittaa keväällä esim. yleislannoitteella, itse olen lisännyt hieman kastelulannoitetta keskikesällä. Hitaasti liukeneva kestolannoite toimisi todennäköisesti myös oikein hyvin.

Hibiskuslajikkeeni ovat vaaleanpunakukkainen Hibiscus ’Summer Storm’ ja tummanpunainen Hibiscus ’Baltimore Star’, molemmat avaavat ensimmäiset kukkansa elokuun loppupuolella, ja jatkavat lokakuulle, säiden salliessa. Sekä lehdistö että kukat ovat hallanarat, satunnaisen syyshallan uhatessa kasvit ovat kohtalaisen helposti suojattavissa hallaharson ja bambukeppien avustuksella.
Tilan salliessa olisi mielenkiintoista testata kaikkia saatavia Hibiscus perennalajikkeita, ja valita näistä meillä aikaisemmin kukkivia versioita, myöhään syksyllä kukkivat kloonit eivät todennäköisesti ehdi kukkia täällä ensinkään :)
Kaikkien Hibiscus perennoiden kukat ovat näyttävät myös kooltaan, erityisen suurista kukista pitävälle on tarjolla jopa lautasenkokoisilla, 25 cm kukilla varustettuja lajikkeita.
Yksittäiset kukat ovat lyhytikäisiä, mutta uusia avautuu jatkuvasti, kunhan kasvi ei pääse kuivumaan.

Hibiscus perennoiden kylmin ilmastovyöhykesuositus on Pohjois-Amerikassa lajikkeesta riippuen yleensä joko 4 tai 5, periaatteessa pakkasenkestävyys on siis varsin hyvä.
Käytännössä suosittelisin hibiskusten juuristoalueen kattamista 10 cm kuorihakekerroksella ennen talventuloa. Istutin ylimääräisen H. ’Baltimore Star’ kasvin kokeeksi vasta keskikesällä, ja jätin kattamatta talveksi, tämä yksilö ei kukkinut, ja menehtyi talvella.
Hibiskukset on siis hyvä istuttaa keväällä, mielellään kookkaina yksilöinä, ravinteikkaassa ja riittävän kosteassa maassa nämä kukkivat tällöin komeasti jo 1. kesänään, ja vahvan kuorikatteen avustamina ovat selvittäneet täällä kakkosvyöhykkeellä ensimmäiset talvensa hyvin.

Kevään koittaessa tukevat, lähes puumaiset, juuresta peukalonvahvuiset edellisvuotiset versot leikataan alas, esim. 5 cm korkeudelta, versot paleltuvat yleensä maahan saakka. Tästä ei pidä kuitenkaan huolestua, uudet silmut puhkeavat maanpinnan alapuolisista varrenosista (kunhan juurialue on siis suojattu esim. kuorihakkeella talveksi).
Perennahibiskuksia ei kannata sekoittaa puuvartisiin Hibiscus-lajeihin (joista pakkasenkestävin on Hibiscus syriacus), nämä ovat hoidoltaan ja kestävyydeltään poikkeavia.

Hibiscukset ovat loppukesän suosikkikukkiani, eksoottiset ja suuret kukat tuovat puutarhaan lämpimän tropiikin tuulahduksen, jota ei voi toteuttaa muilla meillä talvenkestävillä kasveilla. Kukat ovat niin eksoottiset, että Hibiscusten visuaalisti menestyksellinen sijoitus puutarhaan vaatii kuitenkin usein hieman ajatusta.
Myös Hibiscusten lehdistö on kaunis ja omaleimainen, punalehtisiä lajikkeita voisi kasvattaa pelkästään lehtiperennoinakin.